IT-infrastruktuuri ei tarjoa enää kilpailuetua, vaan se on muuntumassa perushyödykkeeksi teknologian demokratisoitumisen ja automaation myötä. Myös AI kyvykkyyksien kehitys on menossa vahvasti samaan suuntaan (lähde: 2025 / Google AI,  kaupallinen soveltaminen).

Menestyjät erottuvat yhä selkeämmin kyvyillään jalostaa tarjoomaansa asiakasymmärryksen avulla erottautumistekijöiksi. Arvonluomisessa strategiaa tukevien avainaktiviteettien rooli on mahdollistaa liiketoiminnallisten tavoitteiden toteutuminen, siis miten rahaa tehdään. Tähän  tarvitaan toimintamalli, joka käytännössä vastaa mahdollisimman tehokkaasti strategian toteuttamisesta.

Tekoälyn (AI) mukaantulo muokkaa liiketoiminnan tekotapaa merkittävästi. Tulevina vuosina AI sulautuu osaksi lähes kaikkia liiketoimintaan liityviä ratkaisuja kehittäen kyvykkyyslähtöisyyttä, mahdollistaen reaaliaikaisen analysoinnin ja päätöksenteon. Tämä antaa edelläkävijöille merkittävää kilpailuetua. Muutokset korostavat liiketoiminnan arkkitehtuuriosaamisen merkitystä toimintamallien optimoinissa ja uusien tulovirtojen luomisessa. 

Tiesitkö, että asiakasymmärrys osana liiketoiminta-arkkitehtuuria on strategisten kilpailutekijöiden hallintaa. Asiakaslähtöisyys on asiakasymmärryksen käytännön toteuttamista, millä pyritään vaikuttamaan asiakkaan positiiviseen mielikuvaan liiketoimintapäätöksissä. Asiakashyöty ja käyttökokemus puolestaan kertovat strategian toimivuudesta.
Asian ydin on asiakkaan liiketoiminnan ja liiketoimintatarpeiden ymmärtämisessä! Tarjoomaan liittyvät kilpailutekijät ja erottautumistekijät luodaan organisaation toimintamallissa, missä taitavimmat voittavat eniten. Heillä on vähiten liiketoiminnan arkkitehtuurivelkaa. 

Vaikka liiketoiminta-arkkitehtuurin strateginen puoli nykypäivän liiketoimintaympäristössä on suunnittelupöydällä, se toteutuu helposti johdon IT-strategiana. Rinnastettavissa ohjelmistoprojektin toteuttamiseen ilman sovellusarkkitehtuuria, kun mietitään tavoitteita ja lopputulosta. 

Kokonaisarkkitehtuurin pelikirja ja navigaattori!
Digitaalisessa toimintaympäristössä tehdään kompleksisia muutoksia. Ilman liiketoiminta-arkkitehtuuria muutokset jäävät helposti irrallisiksi ja taktisiksi, eivätkä tue strategisia tavoitteita. Tutkimusten mukaan yli 60 % (avoimet lähteet) yrityksistä epäonnistuu strategiansa toteuttamisessa. 

Käytännön esimerkki tarjoaa hyvän analogian. Olet rakentamassa asuinkiinteistöä myyntiin. Sinulla on kiinteä budjetti ja allokoidut resurssit. Tavoitteenasi on asiakkaalle soveltuva lopputulos. Metodeina työssä kehittynyt kokemus, normi määrälaskenta ja tuotteelle arvioitu kannattavuus, ennen seuraavaa projektia. Kilpailija erottuu toimintamallillaan ja herättää kiinnostusta arvolupauksellaan. Toimija tietää, miten differoidaan ja miten kompleksinen prosessi hallitaan päästä-päähän. Tekee vastaavan toteutuksen 30 % tehokkaammin ja luo toiminnallaan kasvua. Tähän päälle vielä epäsuorat uudet liiketoimintamahdollisuudet. Näin!

Kuten rakennushankkeessa, liiketoiminta on monimutkaista ja edellyttää tänä päivänä tavoitteita tukevia toimenpiteitä ja arkkitehtuuritaitoja menestyäkseen, riippumatta liiketoimintamallista. Muussa tapauksessa organisaatio toimii kuin rakennushanke ilman yhteensovitettuja suunnitelmia - pääomaa sitova ja riskialtis projekti. Digitaalisessa adoptiossa muutokset ovat dynaamisia ja monimutkaisia. Näillä on suora vaikutus tehokkuuteen ja kilpailukykyyn:

Digitaalinen muutos vaatii kokonaisvaltaisen näkemyksen

• Järjestelmien ja prosessien tehokas yhteensovittaminen

• Teknologian kehityksen ennakointi ja liiketoimintavaikutusten ymmärtäminen 

• Tietoon perustuvan päätöksentekomallin kehittäminen 

Kilpailuetua tehokkuudesta ja innovaatiivisuudesta

• Toimintatapojen sekä työnkulun optimointi ja automatisointi organisaatiolaajuisesti

• Päällekkäisten toimintojen tunnistaminen ja karsiminen

• Resurssien kohdentaminen arvoa tuottaviin toimintoihin

Riskienhallinta ja yhteensopivuus

• Regulaation vaikutus liiketoimintamalliin

• Tietoturvan ja kyberturvallisuuden hallinnan implementonti systemaattiseksi lähestymistavaksi

• Muutosten vaikutusten jatkuva arviointi ja hallinta

Asiakasymmärryksen muuntaminen tulokseksi

• Asiakaskokemuksen rakentaminen kohderyhmän tarpeiden ja arvolupauksen mukaisesti 

• Markkinamuutosten ja trendien ennakointi ja niihin vastaaminen 

• Osaamisen kehittäminen kilpailueduksi ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen 

Kustannustehokkuus ja skaalautuvuus

• Investointien kohdentaminen ydinosaamiseen

• Liiketoiminnan tavoitteita tukevat teknologiavalinnat ja näiden optimointi

• Kasvu ja kannattavuus eivät synny sattumalta, niitä on ohjattava tiedolla systemaattisesti 

... ei rakettitiedettä, vaan toimintamalli ja ajattelutapa, joka kehittää jokaista organisaatiota (yksityinen / julkinen).

Liiketoiminta-arkkitehtuuri tarjoaa rakennuspalikat ja välineet yksinkertaistaa organisaation päätöksentekoa kompleksisissa liiketoimintamuutoksissa. Se mahdollistaa yhteisen ymmärryksen ja kommunikaatiomallin liiketoiminnan sidosryhmien yhteistyölle. Arkkitehtuuri auttaa määrittämään yrityksen strategiset prioriteetit ja osoittaa, miten organisaatiossa informaatio, kyvykkyydet ja arvovirrat kytkeytyvät asiakasarvon (tuotteen, palvelun, hyödyn) kehittämiseen ja kilpailukykyyn, sekä miten strategiatyöllä vaikutetaan tavoiteltaviin lopputuloksiin.

Key takeaway: Useimmissa organisaatioissa liiketoiminta-arkkitehtuuria on pidetty myyttinä tai ohitetty tarpeettomana. Se on nähty vaikeasti lähestyttävänä tai aliarvostettu, varsinkin kun kiireelliset prioriteetit ovat etusijalla pidemmän aikavälin linjausten sijaan. 

Jos voisit systemaattisesti parantaa tuottavuutta ja käyttökatetta, sekä innovoida kehitysloikkaa, hyödyntäisitko mahdollisuuden?

Esimerkki: Liiketoiminta-arkkitehtuuri visualisoi, kommunikoi ja jäsentelee strategian toimenpiteiksi joilla vaikutetaan lopputuloksiin

Kyvykkyyslähtöisyys on kriittinen osaamisalue ja menestystekijä liiketoiminnan muokkaamisessa vastaamaan asiakkaiden odotuksia digitaalisessa muutoksessa. Kyvykkyyslähtöisyys mahdollistaa skaalaavuuden, mikä näkyy puolestaan liiketoiminnan elinkelpoisuudessa.

Väliotsikkoni on arkkitehtipuheenvuoroni ehkä tärkein arvosisältö, mihin kaiken kokoisten yritysten liiketoiminnan elinkelpoisuus kiteytyy - tuoteajattelusta strategiseen liiketoiminta-ajatteluun ja innovointiin. 

Key takeaway: Ohjelmistokehitys on muuntumassa asiakasymmärryksen jalostamisesta strategiseksi osaksi koko liiketoimintamallin uudistamista, jossa kyvykkyyslähtöinen syväosaaminen ja arvovirrat ratkaisevat yrityksen tehokkuuden ja kilpailukyvyn. 

Esimerkki: Skaalaavuus ja liiketoiminnan uudet vertikaalit edellyttävät liiketoiminnalta strategista näkemystä toteutuksissa - läpinäkyvästi päästä-päähän 

Esimerkki. Ymmärrä arkkitehtuurien prioriteetit ja keskinäiset roolit liiketoimintamuutoksissa että voit hallita niitä

Pilvi auttaa yrityksiä automatisoimaan työprosesseja (management platforms), yksinkertaistaa ja nopeuttaa sovellus- ja datalähtöisen (iPaaS) liiketoiminnan integrointia, sekä modernisointia. Kehitys ja innovatiivisuus saavat myös merkittävästi vetoapua pilvestä. Se mahdollistaa ketterän ohjelmistokehityksen, resurssien ja kyvykkyyksien joustavan käytön, sekä tehokkaan yhteistyön kumppaneiden kanssa. Pilven hyödyt ovat merkittäviä, mutta yksilöllisiä. 

Hybridi-pilven lisäarvo liittyy paljolti siihen, miten se tukee liiketoiminnan strategisia tavoitteita, parantaa liiketoimintaprosesseja ja kustannustehokkuutta. 

Muutosta kuvaa hyvin se, miten esimerkiksi liiketoiminta-arkkitehtuuri ja pilvialustat kuten mm. ServiceNow liittyvät tänä päivänä läheisesti toisiinsa. ServiceNow mahdollistaa liiketoiminnan, teknologioiden, ihmisten ja prosessien yhdistämisen liiketoiminta-arkkitehtuurin viitekehyksessä kokonaisvaltaiseksi. Tämä tarjoaa yrityksille mahdollisuuden mallintaa ja visualisoida arkkitehtuuriaan, sekä yhteensovittaa liiketoimintakyvykkyyksiä strategiakartan tavoitteiden kanssa. Näin varmistetaan, että suunnitellut teknologiainvestoinnit tukevat keskeisiä liiketoimintatavoitteita. 

Kyvykkyyslähtöisyyttä hyödyntää tänä päivänä yhä useampi liiketoimintasovellus liiketoiminnan kokonaiskuvan hallittavuuden ja kehittämisen selkeyttämisessä, sekä dokumentoinnissa. Tärkeitä huomioita mm. integroitavuus, skaalaavuus, collaboraatio, helppokäyttöisyys. Toisissa fokus on operatiivisessa toteuttamisessa (ERP, CRM, BPM, jne.), toisissa puolestaan Enterprise Architecture Management, EAM (esim. LeanIX, Ardoq, Bizzdesign). 

Merkittävin koneälyn tuoma lisäarvo liittyy prosessilähtöisyyden muutoksesta arvolähtöisyyteen (reactive to proactive). Agenttinen AI teknologia integroituu hybridipilven infrastruktuurissa sen modulaariseen arkkitehtuuriin, mahdollistaen reaaliaikaiset tietovirrat työnkulussa ja muussa soveltamisessa. Pilvisoveltaminen (liiketoiminta-alustat ja -järjestelmät, ekosysteemit) hyötyy lisäarvosta ensimmäisten joukossa. Gartner ennustaa (2024), että vuoteen 2028 mennessä kolmasosa liiketoimintasovelluksista hyödyntää agenttista tekoälyteknologiaa. Päivittäisistä liiketoimintapäätöksistä 15% arvioidaan toteutuvan autonomisesti. 

Liiketoiminnan arvoarkkitehtuurin tehtävä on varmistaa, että pilvi- ja hybridistrategian käyttöönotto on täysin linjassa liiketoimintatavoitteiden kanssa. Tämä parantaa toiminnan tehokkuutta, tarjoaa strategista joustavuutta ja ohjaa kohti keskeisiä liiketoimintatavoitteita samalla kun se auttaa eliminoimaan liiketoiminnan kehitysvelkaa. 

Vuonna 2013 tutkin gradutyössäni (MSc. Thesis) ERP:iin kytkeytyvän liikkuvan työn (työnkulun) tutkimusongelmista PK-organisaatiotasolla. Tutkimukseni liittyi myös liiketoiminta-arkkitehtuurin ydinkysymykseen: miten strategiset panostukset muunnetaan arvovirtojen kautta asiakasarvoksi - mitä huomioida, mitä hyötyä saavutetaan ja miten.

Oma jalostunut näkemykseni tästä on kehittynyt liiketoiminnan arvomalliksi (2025, Business Value Model, BVM). BVM keskittyy arvovirran dynamiikkaan ja mahdollistaa ennakoivan ymmärryksen asiakkaan liiketoiminnan systeemisistä, muutoksista, sekä niiden vaikutuksista asiakasarvoon.

Itseäni on aina innostanut asiakasrajapinnassa ratkaisujen soveltuvuus asiakkaille, sekä kyvykkyyksien hyödyntäminen asiakasta auttavassa tuottavuusloikassa (mm. ICT, data-center käyttöpalvelut ja ulkoistaminen). Kävi selväksi, että liiketoiminnan ja teknologian kehityskaaressa yhteensovittaminen edellyttää yhä enemmän strategista asiantuntemusta, miten tuotteet ja palvelut saadaan pidettyä kilpailukykyisinä, sekä vastaamaan asiakkaiden odotuksia. 

Liiketoiminta-arkkitehtuuri tarjosi tarvittavat vastaukset
Liiketoimintaa ohjaavien kyvykkyyksien arviointi ja kehittäminen eliminoivat liiketoiminnan kitkaa, millä on puolestaan merkittävä vaikutus tehokkuuteen ja tuottavuuteen - lopputulos kertoo strategian toimivuudesta. 

Key takeaway: Jokaisessa organisaatiossa prosessien avulla skaalautuvan liiketoiminnan kehittäminen ja kasvu perustuvat kyvykkyyslähtöisyyteen, mihin liiketoiminta-arkkitehtuuri tarjoaa strategisen ajattelutavan suunnitella, kohdentaa, sekä optimoida liiketoimintaan liittyvää tahtotilaa ja tuloksia! 

Esimerkki. Tiekartta ohjaa suunnitteluun, toteutukseen ja budjettikuriin

Hiukan analogiaa yleisellä tasolla

 Liiketoimintakyvykkyys tarkoittaa organisaation toistettavia toimintoja tai toimintakokonaisuuksia, jotka ovat keskeisiä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa ja arvolupauksen lunastamisessa. Kyvykkyyksiin liittyvät arvovirrat konkretisoituvat prosesseina, jotka tuottavat asiakasarvoa esimerkiksi asiakaspalvelun, myynnin, markkinoinnin tai kehitystoimien kautta. Se on ihmisten, prosessien ja teknologioiden saumaton yhdistelmä, joka mahdollistaa kriittisten lopputulosten saavuttamisen. 

IT-kyvykkyys puolestaan tuottaa liiketoiminnan kannalta ne ratkaisut, joita tarvitaan liiketoiminnan suorituskyvyn jatkuvassa parantamisessa. Tähän kuuluvat IT-infrastruktuuri, ohjelmistosovellukset, tiedonhallinta, sekä IT-henkilöstön tekniset taidot.

Siirryttäessä kohti integroidumpaa toimintamallia, IT-kyvykkyyksistä on muodostunut ketterän ydinliiketoiminnan mahdollistaja, mitä johdetaan liiketoiminnan strategisilla toimenpiteillä. Tässä kohtaa syntyy päätöksiä ja kustannuksia, joita pystytään valmistelemaan ja kuvaamaan liiketoiminta-arkkitehtuurin avulla. Tähän liittyvät strategiset taidot puolestaan vaikuttavat siihen, miten hyvin panostukset kohdistuvat asiakasodotuksiin ja tuottavuuteen. Ehkä tämän alaotsikon johtolause - teknologia tarvitsee aivot.

Kyvykkyyksistä IT-ratkaisuihin, top-down

Ymmärrä liiketoiminnan strateginen tavoite.
Aloita määrittelyllä mitä yrität saavuttaa. Mitä ongelmia ratkaiset, ja mitä arvoa pyrit tuottamaan?  Liiketoiminnan tarve, dokumentointi, sekä mitattavissa oleva kehitys (tuotos).

Liiketoimintatavoitteet määrittävät tarvittavan teknologian.
Identifioi ongelman korjaavat liiketoimintakykyvykkyydet (tai kyvykkyys) ja määritä niiden tukemiseen tarvittavat IT-ominaisuudet. Määritä datan rooli, sovelluksen prosessit, alustainfrastruktuuri, sekä muut tekniset komponentit, joita tarvitaan kunkin liiketoimintakyvykkyyden mahdollistamiseksi.

Itse IT-ratkaisu.
Identifioi jokaiseen IT-kyvykkyyteen liittyvät erityisvaatimukset, teknologiat ja arkkitehtuurit. Toimialue sisältää komponentteja kuten ajoalustan, liiketoimintasovelluksia, mukautettuja ohjelmistoja, rajapinnat, verkkoinfrastruktuurin, tietoturvan ym.. Ratkaisuarkkitehtuurin tulee tukea IT-strategiaa, mikä puolestaan tukee liiketoimintastrategiaa.

Tekniset kyvykkyydet
Vaikka IT-kyvykkyydet ovatkin teknisten kyvykyyksien ratkaiseva osa, tekniset kyvykkyydet liittyvät informaatioteknologian ohella myös muunlaiseen tekniseen asiantuntemukseen ja infrastruktuuriin. Liiketoiminnassa edellä mainitut kyvykkyydet toimivat liiketoimintakyvykkyyksien mahdollistajina, mutta tekniset kyvykkyydet voivat sisältää muita kuin IT-elementtejä, jotka tukevat liiketoiminnan tehokkuutta. Esimerkiksi valmistustekninen, mekaaninen, sähkötekninen ym. toiminnallinen elementti.

Sidosryhmä buy-in.
Teknisten ratkaisujen osalta on erittäin tärkeää tuottaa yhteinen ymmärrys tavoitteille ja osata kommunikoida tämän lisäarvo sidosryhmille. Keskity tärkeimpään, eli kuinka ratkaisut vastaavat liiketoimintatarpeita ja tuottavat yhteisesti tavoiteltavan lopputuloksen. Puutteelliset taidot strategisen panostuksen jäsentelyssä IT-projektiksi, on tutkitusti yksi yleinen syy asetettujen tavoitteiden epäonnistumiselle. 

Dokumentoi suunnitelmallisuus.
Kokoa selkeä, vaiheittainen etenemissuunnitelma, joka hahmottelee etenemisen liiketoimintakyvykyyksistä IT-ratkaisuihin. Kuvaa riippuvuudet, aikajanat ja etapit matkan varrella. Tämä visualisoi projektin ja luo ymmärryksen, kuinka osakokonaisuudet liittyvät toisiinsa.

Iteroi ja kohdista.
Ole valmis tarkentamaan lähestymistapaa ja tapaa, jolla kommunikoit liiketoiminnan ja IT:n yhteiset tavoitteet. Kerää palautetta, testaa ja paranna liiketoimintakyvykkyyden lisäarvoa liiketoiminnalle.

Aloitettiin liiketoiminta-arkkitehtuurista ja päätettiin ratkaisuarkkitehtuuriin, kokonaisarkkitehtuurin kontekstissa. IT:n suhde digitalisoituvaan liiketoimintaan on hyvin kompleksinen. On ihan eri asia johtaa liiketoimintaa, kuin puolustaa sitä. Asiakaslähtöisyys kulminoituu asiakasymmärryksen hallintaan, tähän liittyvään sovelluskehitykseen, sekä datan arvorooliin prosessissa. Strategiakartta auttaa ymmärtämään prioriteetteinä, miten kuvata ja kommunikoida tavoitteet, hallita resursointi ja IT-kustannukset, sekä mitata tavoitteellinen eteneminen.  

Merkittävä huomio
Laajaan kielimalliin perustuvien tekoälytyökalujen ja -avustajien ohjelmistointegraatiot liiketoimintaan seuraavien kahden vuoden aikana ilmentävät teknologian nopeaa kehitystä (≠ AGI). Kehityksen seurauksena komponenttipohjainen lähestymistapa tulee muokkaamaan liiketoimintamalleja, sekä operatiivisia toimintamalleja joka organisatiossa, koska muutos syventää ymmärrystä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää paremmin liiketoiminta-arvon tuottamisessa. 

Hyperautomaatio ekosysteemissä teknologiat mahdollistavat liiketoiminnan prosessien mukauttamisen ja automatisoinnin todella laajassa mittakaavassa. Kielimallien avulla voidaan luoda personoituja sovelluksia ja työkaluja, jotka tukevat liiketoimintaa rikastavia erityistarpeita.

Vallitseva kehitys yhdistää yhä tiiviimmin tiedonhallintaa (BI) ja tekoälyä (AI). Käytännössä analytiikka muuttuu entistä dynaamisemmaksi ja mahdollistaa syvällisemmän ymmärryksen liiketoimintapäätöksille kehityskohteissa. Rajat BI:n ja AI:n välillä hämärtyvät, koska kielimallit pystyvät jatkossa tuottamaan yhä monipuolisempia ja älykkäämpiä analyyseja.

Digitaalinen transformaatio
Digitaalinen transformaatio on digitaalisen teknologian integrointia liiketoimintaan, mikä realisoituu organisaation kyvyissä parantaa asiakashyötyä ja tuottavuutta, sekä luoda puitteet innovatiivisuudelle.

• Teknologioiden avulla liiketoimintaprosessien tehostaminen

• Datan hyödyntäminen parempaan päätöksentekoon

• Uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden luominen

• Digitaalisten kanavien avulla asiakaskokemuksen jalostaminen

• Työnkulun ja prosessien automatisointi

Liiketoiminnan transformaatio

Digitaalisessa transformaatiossa keskitytään teknologisiin ydinalueisiin, joihin liiketoiminnan transformaatio määrittää strategisen suunnan. Suunnitelmallisuus edellyttää liiketoiminnallista arkkitehtuurinäkemystä.

• Strateginen linjaus: Määrittelee tavoitteet digitaalisille aloitteille, mitä on toimintamallin on tuettava

• Kyvykkyyksien kehittäminen: Tunnistaa kyvykkyydet, jotka tukevat strategisia tavoitteita

• Prosessien tehostaminen: Tukee strategisia tavoitteita, joita digitaalinen muutos automatisoi tai tehostaa

• Organisaation kehittäminen: Kulttuuristen ja rakenteellisten huomioiden ennakointi muutosten johtamisessa

• Hallinnointi ja priorisointi: Liiketoiminnassa tarvittava positiivinen muutos, joka priorisoi ja ohjaa investointeihin

Esimerkkini kerroksellisissa vaiheissa ei ole järkevää oikaista, koska ratkaisemattomat haasteet ja "arkkitehtuurivelka" alemmassa vaiheessa synnyttävät uusia ongelmia, muutoksenhallinnasta tulee vaikeaa ja projektit epäonnistuvat tavoitteisiin nähden. 

Seuraavassa väliotsikossa liiketoiminnan toimintamalliin liittyvästä kehitysvelasta tarkemmin.

Kuvaajien ja kulmakertoimien tehtävä on korreloida etenemistä. Eivät siis ole absoluuttisia, mutta kertovat, mitä "gap:iä" puutteellinen panostus vaiheittain synnyttää (ref. Gap-analyysi). Muutos on liiketoiminnan tavoitetilaan tähtäävien kyvykkyyksien kehittämistä ja optimointia, joka realisoi parempaa tehokkuutta ja asiakasarvoa. 

Toimintojen digitalisointi ja modernisointi (integraatiot ja data) on suorituskykyä kehittävä, elintärkeä vaihe IT reagointikyvyn parantamisessa. Saavutettu hyöty ei lisää markkinaosuuksia tai luo uusia markkinoita, mutta se luo pohjan liiketoiminnan ja IT:n yhteisille tavoitteille. 

Arkkitehtuurivelalla tarkoitan organisaation teknistä, liiketoiminnallisesta tai strategisesta velkaa joka syntyy, kun teknologiat, prosessit tai rakenteet eivät enää tue organisaation tavoitteita. Ongelmien visualisointi miellekartassani (mind map) selkeyttää organisaation taloudellisten, teknisten, liiketoiminnallisten, sekä teknologisten kokonaisuuksien keskinäisiä vaikutuksia liiketoimintaan. Arkkitehtuurivelka on yhteinen  nimittäjä.  

Arkkitehtuurivelkaa voi syntyä esimerkiksi liian nopean kasvun (short term), vanhojen järjestelmien ylläpidon tai riittämättömien investointien seurauksena. Se heijastuu usein järjestelmäintegraatioiden haasteina, vanhentuneina teknologioina ja tehottomina prosesseina. Tekninen velka, kuten huono koodi tai vanhentuneet ohjelmistot, on yksi esimerkki arkkitehtuurivelasta. 

Toisena esimerkkinä, tuotteen tai palvelun kannattavuus markkinoilla on merkittävästi epävarmempaa ja kiristynyt kilpailu asiakkaiden huomiosta lisää epävarmuutta. Teknologioiden kehityksestä johtuen, myös tuotteen / palvelun elinkaari on jatkossa selvästi lyhyempi. Epävarmuus on riskitekijä ja yleinen este muutokselle ja innovaatiolle. Se hidastaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, lisää kustannuksia ja heikentää organisaation kilpailukykyä. 

Kitkaa on enemmän tai vähemmän kaikissa organisaatioissa, mutta digitaalisella aikakaudella kompleksisuuden hallinta on ratkaisevaa kilpailukyvyn kehittämiseksi. 

Asiakaslähtöisyys on yrityksen menestyksen kulmakivi. Toimintamalli määrittelee, miten yritys luo arvoa asiakkaille ja liiketoimintamalli kuvaa, kuinka tämä arvo toteutetaan käytännössä. Kun molemmat elementit ovat vuorovaikutuksessa, prosessien (BPM) jatkuvan kehittämisen rooli on varmistaa, että asiakkaan kokema hyöty täyttää sille asetetut odotukset, mahdollisimman kannatavasti. 

Strategisesta näkökulmasta katsottuna liiketoiminta ja  Cyber Security Operating Model (COM) ovat toistensa vastinparit. 

Liiketoiminta-arkkitehtuuri kuvaa organisaation liiketoimintatavoitteita, kyvykkyyksiä ja arvovirtoja, mihin liiketoiminnan tehokkuus prosessitasolla perustuu. Se määrittelee, mitä organisaatio tarvitsee saavuttaakseen tavoitteensa.

Kyberturvallisuuden toimintamalli kuvaa tähän liittyvät käytännöt, menettelyt, roolit ja vastuut. Se pyrkii varmistamaan sen, miten liiketoimintatavoitteisiin liittyvät turvallisuusnäkökulmat hallitaan.

Liiketoiminnan tulee ohjata kehityskohteita varmistaen, että ne ovat linjassa organisaation strategisten tavoitteiden kanssa ja luovat konkreettista arvoa asiakkaille. Lähestymistapa varmistaa, että teknologia on strateginen mahdollistaja liiketoiminnan menestykselle.

Asiakaspolun granulointi auttaa tunnistamaan tärkeät kosketuspisteet ja kehittämiskohteet asiakasymmärrykseen liittyvien arvovirtojen konkretisoinnissa. Liiketoiminta-arkkitehtuuri tuo ajattelutapaan tarvittavan holistisen rakenteen, miten suunnitelmallisuus on mallinnettavissa organisaation kannalta mahdollisimman optimaaliseksi prosessien avulla, liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Digitaalisessa transformaatiossa, muutostenhallinnan kannalta ylätason kuvaaminen on ratkaisevaa. Mitä vakioidumpi toimintamalli, sitä tehokkaammin ratkaisuarkkitehtuuri tukee liiketoiminnan muuttuvia tarpeita. Alla oleva triviaali esimerkki kuvaa verkko-ostamista (retail).

Esimerkki. Peiaatetasolla asiakaspolku, liiketoiminnan rakenteellistaminen (BA), prosessit ja asiakaskokemus

Kehittämisen kannalta on tärkeää arvioida perusteellisesti nykyisen toimintamallin vahvuudet ja heikkoudet. Tämä edellyttää organisaation arvolupauksen, asiakassegmenttien, kanavien, tulovirtojen ja keskeisten resurssien, prosessien ja valmiuksien arviointia. Business Model Canvas (BMC) on tässä maailman ehkä tunnetuin esitystapa ja strateginen apuväline ydinprosessien, sekä oman toiminnan asiakaslähtöisyyden määrittämiseen.

Miten lähestyä ajattelutapaa, ellei aikaisempaa kokemusta
Liiketoiminnan kyvykkyyslähtöinen kehittäminen tarjoaa mallin määritellä ja hallita organisaation kriittisiä toimenpiteitä, joiden avulla organisaatio voi saavuttaa liiketoiminnalliset tavoitteensa. Strategisten toimenpiteiden tehtävä on eliminoida liiketoiminnan esteet tavoitetilan saavuttamiseksi strategiatyössä määritettyjen kehityskohteiden avulla. Kehittämiseen liittyvä iterointi tavoitellun muutoksen ylläpitämiseksi jatkuva prosessi. 

Liiketoimintakyvykkyydet edustavat organisaation keskeisiä toimintoja ja prosesseja, joiden avulla se pystyy tuottamaan lisäarvoa asiakkailleen.

Liiketoiminnan toimintamalli strategisena välineenä (Operating Model Canvas, OMC) määrittelee arvoketjut, miten yritys organisoi ja kohdistaa päätöksenteon, voimavarat ja organisoidun toiminnan konkretisoimaan asiakashyödyn tuotteen tai palvelun muodossa (liiketoiminnan backend). En nosta tässä erikseen tavoitteellista toimintamallia (Target Operating Model, TOM), koska digitalisuutta hyödyntävä toimintamalli (OMC) on tänä päivänä holistinen ja dynaaminen, muutos on jatkuvaa. Sen soveltaminen yhdistää päivittyvän strategian ja toteutuksen siten, että toimintaa voidaan jalostaa yhä ketterämmin.  Moderni tiekarttasovellus on liiketoiminta-arkkitehtuurin konkretisoinnissa hyvä työkalu toimintamallissa aloitteiden analysoinnista projektien läpivientiin. Projektien läpivientiin liittyy omat haastensa (katso alaotsikkoni) "Digitaalinen transformaatio".

Informaatio ja organisaatio ovat liiketoiminnan toimintamallissa kyvykkyyksiin kytkeytyviä strategisia voimavaroja. Tekoälyn soveltaminen mahdollistaa voimavarojen tehostamisen syventämällä osaamista arvoa tuottavassa päätöksenteossa. AI muokkaa myös käyttöliittymistä älykkäitä, vuorovaikutteisia avustajia käyttäjilleen. 

Arvokkaat synergiat
Välineitä ja toimintatapoja on monia, mutta viitekehysten asiantuntemus ja kollaboraatio ovat toteuttamisen kivijalka, koska konteksti on laaja. 

Liiketoiminnan hallintaan liittyy kiihtyvään tahtiin muutostarpeita ja kehitystä. Tutkitusti, digitaaliseen transformaatioon liityvät teknologiaprojektit epäonnistuvat odotuksiin nähden, yli 70%. Ongelmat liittyvät epärealistiseen tavoiteasetantaan, puutteelliseen määrittelyosaamiseen, sekä muutoksenhallinnan johtamistaitoihin. Ohjelmistokehittäminen metodologina (ref. Agile) on tästä rajattu pois, koska se on hyvin pitkälti jatkuvaa iteraatiota ja noudattaa sille ominaista vaatimusanalyysiä...projektimallia.

Tekoälystä on nopeasti muodostunut uusi normaali, siksi siitä ei voi jättäytyä pois. AI-projektit edellyttävät osaamista teknologian kehittämisessa ja mukauttamisessa liiketoiminnan tarpeisiin, oikein kohdistettuna. Tämä tarvitsee pidemmän aikavälin strategian, miten nopeasti kehittyvään teknologiaan panostetaan suunnitelmallisesti. Tähän moni organisaatio ei ole vielä valmis. Kehityksen keskittäminen IT:n vastuulle ei ole myöskään oikea ratkaisu, vaikka toteuttaminen tapahtuu alhaalta ylöspäin. AI-strategia ohjaa ja resursoi toteutuksia ylhäältä alaspäin. 

Esimerkki. Suunnitelmallisuus perustuu viitekehyksien tehokkaaseen hyödyntämiseen projektien läpiviennissä

Organisaatiot tarvitsevat laaja-alaista näkemystä ja osaamista liiketoimintatavoitteiden ja IT-infrastruktuuriin yhdistämisessä.

• Liiketoiminta-arkkitehtuuri osana kokonaisarkkitehtuuria (KA) mahdollistaa liiketoimintastrategioiden toteuttamisen määrittelemällä näiden roolit organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten kyvykkyyksiin liittyvät aloitteet ja näitä tukevat prosessit, roolit ja tietovirtojen määrittelyt. Kokonaisarkkitehtuuri rakentuu tälle perustalle sovittamalla teknologiaratkaisut näihin toiminnallisiin tarpeisiin varmistamalla, että investoinnit ovat suoraan sidoksissa liiketoiminnan tuloksiin.

• Kokonaisarkkitehtuuri vastaa liiketoiminta-arkkitehtuurissa määritetyn strategian teknisestä toteutuksesta siirryttäessä toimialueeseen liittyvien sovellus-, tieto-, teknologia-arkkitehtuurien määrittelyyn ja toteutukseen. Jatkossa esiin nousee muitakin kuvattavia arkkitehtuureja kuten mm. tietoturva, muutoksenhallinta ja suorituskyky. Puutteelliset taidot strategisen panostuksen jäsentelyssä IT-projektiksi, on tutkitusti yksi yleinen syy asetettujen tavoitteiden epäonnistumiselle. 

• Ketterissä menetelmissä (ref. SAFe) korostetaan iteratiivista ja inkrementaalista kehitystä organisaatioiden muuttuviin vaatimuksiin ja arvontuottoon lyhyissä sykleissä. Keskeinen viitekehys AI-kyvykkyyksien kehittämisessä liiketoiminnan arvovirroiksi. Periaatteet edistävät yhteistyötä, joustavuutta ja jatkuvaa parantamista, joten ne sopivat hyvin nykypäivän dynaamiseen liiketoimintaympäristöön skaalaavassa sovelluskehittämisessä. Ei ehkä optimaalinen pidemmän aikavälin strategiseen suunnitteluun ja organisaation hallintaan, koska siitä puuttuu kattava kehys pidemmän aikavälin tavoitteiden, strategioiden määrittämiseen ja teknologiainvestointien mukauttamiseen tavoitteissa.

• Lean on paljon käytetty valmistavan teollisuuden johtamisfilosofia organisaatioille tehostaa toimintaansa keskittymällä arvon luomiseen ja ja arvoa tuottamattomien toimintojen eliminoimiseen liiketoiminnan prosesseissa. Periaatteiden systemaattinen soveltaminen mahdollistaa merkittäviä parannusmenetelmiä tehokkuudessa, laadussa ja asiakastyytyväisyydessä.

• Lean Enterprise Architecture edustaa modernia lähestymistapaa yritysarkkitehtuurin mukauttamisessa liiketoiminnan tarpeisiin Lean-periaatteiden avulla. Arvon luomiseen, ketteryyteen ja kokonaisvaltaiseen integraatioon keskittymällä Lean EA mahdollistaa sen, että organisaatiot voivat tulla tehokkaammiksi ja reagoivammiksi nykypäivän dynaamisessa liiketoimintaympäristössä.

Kyvykkyydet arvontuottomekanismeina ovat organisaation keskeisiä rakennuspalikoita, organisoituja toimintoja, sekä ainut solidi perusta liiketoiminnan muutosten suunnitteluun. Kyvykkyskartta kehittämisen välieenä tarjoaa tähän jäsennellyn tavan tunnistaa, ymmärtää ja kehittää keskeisiä valmiuksia, joita tarvitaan strategisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Kyvykkyyslähtöinen ajattelutapa ja Business Model Canvas (BMC) mahdollistavat holistisen tavan kuvata organisaation toimintamallissa siihen liittyviä strategisia kehityskohteita.

Liiketoimintakyvykyyksien kehittäminen on prosessi, jossa tunnistetaan, määritellään ja toteutetaan ominaisuudet, joita organisaatio tarvitsee lunastaakseen arvolupauksensa. 

AI disipliinin nopea kehitys on vaikuttanut merkittävästi organisaatioiden ajattelutapaan lähestyä liiketoimintamallinsa kestävyyttä ja uusiutumista, mm. 

• Liiketoimintalähtöisyys edellyttää jatkuvaa kyvykkyyksiin liittyvää kehitystyötä pysyäkseen kilpailukykyisenä. Riittääkö perustaso?

• Digitaalisuus tekee organisaatioista entistä riippuvaisempia ulkoisista tekijöistä kuten teknologiasta, kumppaneista, osaajista ja asiakkaista. Tämä on tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia kehittää liiketoimintamalliaan.

• Hybridiliiketoimintamallit yleistyvät, joissa yhdistyvät perinteisen ja digitaalisen lähestymistavan hyödyt.

• Edistykselliset organisaatiot hyödyntävät yhteensovitettuja liiketoimintamalleja pystyäkseen integroitumaan ulkopuolisiin liiketoimintoihin. Tämä kehittää ketteryyttä, yhdistää teknologioista uusia palvelumalleja ja edistää innovointia.

• Käyttötapaan liittyvä liiketoimintamallit yleistyvät, missä perinteisen omistamisen sijaan ostetaan kohdennettua loppukäyttäjähyötyä.

Paljon asioita paketoitu holistiseen esitykseen.  Tietynlainen konvergenssi on tosiasia, mikä kytkeytyy AI-adoption dynamiikkaan kaikessa kehittämisessä. Automatisoituva sovelluskehitys ja liiketoimintajärjestelmien integraatiokehitys liittyvät jatkossa tiiviisti systeemiajatteluun, missä strategiatyö ja innovatiivisuus ja luovuus kohtaavat. 

Agenttinen AI ja tähän liittyvät uudet viitekehykset, kuten mm. LangChain ja vastaavat kehitysmekanismit tarjoavat jatkossa ainutlaatuisia mahdollisuuksia integroitua myös SaaS logiikoihin. 

AI teknologia ei pelkästään automatisoi ja demokratisoi sovelluskehitystä siellä mihin sitä voidaan soveltaa. Se kiihdyttää muutosta ja tasoittaa yrityksen sisäisiä hierarkioita, muuttaen myös liiketoimintojen,  sovellustoimittajien kilpailuasetelmia. 

Kielimalliin juuri nyt liittyvät tekniikat, metodit ja lähestymistavat, kuten mm. RAG, CoT, RL, Distilling  - Jokaisella näistä on erityinen rooli tekoälyominaisuuksien parantamisessa joko tiedon integroinnin, tehtävien erikoistumisen tai päätöksentekoprosessien kautta. Lähestytään autonomista soveltamista laajemmassa mittakaavassa.

Esimerkkini liiketoimintasilmukassa komponenttitason tarkastelu selkeyttää toimintojen optimointia koneälyn avulla, sekä ehdottomasti näiden keskinäisiä synergioita.